keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Varsinainen teksti

Oho, olisitteko uskoneet että tästä tuli tän näköinen? Ihan outo, mutta kiva. Ei näytä edes minulta. Ehkä tää näyttää Random-luolalta? Kiinnyin siihen jo nyt.

Halusin siis pois sieltä vanhasta blogista sen vuoksi, koska se oli samalla käyttäjätunnuksella kuin mun muutkin blogini, esim. teeblogi. Ja sen osoitteen tietävät kaikki mun facebook-kaverit (vaikka oonkin ottanut sen tiedoista jo pois) ja kaikki foorumityypitkin. Ja ei oo oikeasti kauhean vaikea ottaa selville onko sillä käyttäjätunnuksella muita blogeja, enkä halunnut jäädä arvailemaan että tekeeköhän joku niin. Tiedän muutaman niin kieron tyypin, jotka olisivat saattaneet tehdäkin. Enhän mä siellä oikeastaan mitään kovin ratkaisevaa koskaan sanonut, mutta harmitti vähän etten oikein voinutkaan sanoa. Päätin siis muuttaa.

Joten siispä ja niin. Täällä sitä ollaan.

Halusin oikeastaan kertoa, että mä oon ihan uskomattoman onnellinen ja ihan täynnä elämää nyt, kun en ole enää raskaana. En mä silloinkaan keskenmenoa toivonut ja olin valmis katsomaan mitä tapahtuu, enkä voinut kuvitellakaan että tää olisi näin iso helpotus. Mä oon saanut mun onnellisen lapsettoman elämän takaisin! Mun vanha, rakas, entinen elämäni. ♥ Koko koti näyttää erilaiselta, ihan kuin olisin saanut senkin takaisin. Kai mä vaan tein alitajuista luopumista vähän kaikesta koko ajan.

Ja nyt ei tarttekaan luopua mistään. Koska oon vähän lapsellinen, niin listaan tähän vähän asioita, joiden vuoksi olen iloinen nyt:

- En ehtinyt lihoa, arpeutua ja antaa alapääni räjähtää, eikä mun rinnoista tule sittenkään ihan heti kaksi tyhjänä roikkuvaa lapasta.
- En myöskään ehtinyt kiintyä, joten nyt ei tarvitse surra.
- Voimme ostaa miehen lomarahoilla lastenvaunujen sijaan uuden sängyn!
- Minun ei tarvinnutkaan tehdä sokerirasitustestiä (litra jotain ylimakeaa litkua tyhjään mahaan, nam nam).
- Saan syödä kesällä niin paljon mitä tahansa ruokaa kuin haluan (mm. suolaisia herkkuja ja kypsentämätöntä mozzarellaa), eikä minun tarvitse välittää ruoka-ainekielloista.
- Voin nukkua kesän taas parvekkeella riippumatossa, jos sisällä on tukahduttavan kuuma. Ison mahan takia (ja kipeän selän, olettaisin) se ei olisi muuten onnistunut.
- Voin ottaa kuntoiluspurtin ja pudottaa muutaman kilon heti kun haluan.
- Kukaan ei sittenkään tule asumaan meille ja häiritsemään yöuniamme, työssäkäyntiämme, seksielämäämme ja muutenkaan parisuhdettamme.
- Minun ei tarvitsekaan yhtäkkiä muuttua paremmaksi ihmiseksi pienen lapsen takia. Saan olla tällainen kuin olen ja muutokset tulevat hitaammin ja lempeämmin.
- Emme sittenkään ajaudu rutiköyhiksi lähiöspurguiksi.

No, ymmärsitte varmaan pointin.

Tällä hetkellä väitän, että ei ihan oikeasti lapsia minulle sitten kuitenkaan. Tuo vähäinenkin raskaus opetti niin paljon tästä asiasta, että ei mikään muu. Ja luojalle kiitos se jäi lyhyeksi. Saatiin toinen mahdollisuus. Mies ei osaa tällä hetkellä sanoa että voisi olla kanssani samaa mieltä ettei uusia yrityksiä, mutta toivon sydämestäni että ei-niin-lapsimyönteinen rakkaani sopeutuisi ajatukseen. Ainakin hän on sanonut, että on onnellinen minun puolestani, kun näkee kuinka helpottunut ja silminnähden iloinen minä olen ollut.

Ihmeellinen yllätys kyllä koko tämä juttu. Mutta eihän omia ajatuksiaan voi koskaan tietää etukäteen. Nyt jos koskaan minun pitäisi tiedostaa se.

Aurinko sen kuin paistelee, luonto alkaa osoittaa hiljaisia heräämisen merkkejä (no okei, lumi alkaa vähän sulaa, mutta siihen se kuitenkin johtaa) ja mä oon kans kuin uudelleensyntynyt. Oon pulskistunut pari kiloa jo siitä entisestä "oho, pari kiloa yli hyvänolonrajan"-tilasta, joten taidan suunnata tän energian siihen projektiin. Oon sitä paitsi ihan rapakunnossa! Hengästyn suunnilleen kotiportaita noustessa. Kunhan tiet vähän sulaa, niin vedän lenkkarit jalkaan ja palaan askel kerrallaan takaisin ruotuun.

Mutta kaikkea tällaista just nyt!

ps. Tein tuohon sivupalkkiin pienen kyselyn, älä unohda osallistua!

2 kommenttia:

  1. Aikamoinen random-luola. :D Mutta here I am! Kiva kuulla, että kaikki tuntuu nyt hyvältä ja siltä kuin asiat pitäisikin olla juuri näin. <3

    T: Se, joka meditoi

    P.S. Ihana äänestys! :D Loin Google-tilin, että pääsen kommentoimaan tänne. Enää ei voinut kommentoida ilman tiliä jossain.

    VastaaPoista
  2. Welcome aboard, Meditoiva Foliohattu! Puolestani ihastelen oivaltavaa nimimerkkiäsi ja kiitän äänestyshuvituksesi ilmauksesta. Kiva olla avuksi levittämässä hymyä huulille. :)

    Unohdin muuten tarkistaa nuo kommentoinnin asetukset, mutta kiva että loit tilin. Tulet huomaamaan, että se helpottaa maailmaa (saanko suositella samalla personoitavaa iGoogle-systeemiä Googlen etusivuksi?)

    VastaaPoista

Olipa mahtava ajatus! Kirjoita ihmeessä se tähän: